Miten oikeasti rauhoittaa ylikierroksilla oleva hermosto - ainutlaatuiset keinot hyvään hermostonsäätelyyn



Tämän artikkelin lukemalla opit

  1. Mistä hermostonsäätelyn haasteet johtuvat, sekä isossa että pienemmässä mittakaavassa
  2. Miksi rauhoittava harjoitus ei välttämättä poista ylivireyttä ja stressaantunutta oloa edes hetkellisesti
  3. Miksi rauhoittava harjoitus ei ole aina hyvästä
  4. Miksi et välttämättä edes tarvitse hermostosi rauhoittamista
  5. Miksi virheellistä hermostotietoa jaetaan niin paljon
  6. Mikä estää sinua pääsemästä eteenpäin
  7. Miten saada aikaan pysyvä ratkaisu hermostonsäätelyn (kuten ylivireyden ja alivireyden) pulmiin


Hermostonsäätelyn haasteet, kuten ylivireys ja alivireys, johtuvat tiivistetysti usein siitä, että hermosto ei ole saanut tietoa siitä, että alkuperäiset olosuhteet ovat muuttuneet. Eli nämä alkuperäiset olosuhteet ovat muovailleet hermostosta tietynlaisen, joka vielä tänäkin päivänä reagoi uhkiin ja tulkitsemiinsa uhkiin aktivoimalla selviytymisfysiologiamme eli taistele-pakene-jähmety-reaktion. Se näkyy konkreettisesti stressinä, ahdistuneisuutena, ylivireytenä, masentuneisuutena, aikaansaamattomuutena, uupumisena, jähmettymisenä, alivireytenä… Lista on loputon. Sinullekin on varmasti tuttua, että olet koittanut monin tavoin taklata näitä olotiloja, tuntemuksia ja oireita, mutta parhaimmillaankin olet saanut vain hetkellistä helpotusta ja oireet palaavat aina takaisin.


Minulla on tästä itsellänikin kokemusta, erittäin invalidisoivalla tavalla. Sairastin useamman vuoden ajan neurologista sairautta nimeltä krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS), johon lääketieteessä ei ole tarjolla parantavaa hoitoa ja yleisesti toipumisennuste on hyvin huono. Toivuin siitä omin avuin, koska kukaan muu ei osannut minua auttaa. Koska CFS oli pitkälti hermostossa ja aiheutti minulle todella haastavia neurologisia oireita, olen selvitellyt ja opetellut viimeisen 12 vuoden aikana kaiken mahdollisen ja mahdottoman hermostosta, jo kauan ennenkuin siitä tuli trendikäs aihe.


Oma osaamiseni ei rajoitu pelkkään teoriaan, eikä varsinkaan toisten teorioiden toistamiseen, vaan olen luonut itse oman ainutlaatuisen teoreettisen ja käytännöllisen kokonaisuuden, joka luo aidon potentiaalin kestäviin tuloksiin hermostonsäätelyssä. Oli haasteesi mikä tahansa hermoston suhteen, tiedän todellakin mitä käyt läpi, kuinka raskasta sen kanssa on elää, ja kuinka epätoivoista ja mahdottomalta tuntuvaa ongelman ratkaiseminen voi olla. Voin kuitenkin luvata, että siihen on olemassa ratkaisu, myös sinulle.


Kun olet kokeillut jo kaiken (ja vaikket olisikaan)


Olet saattanut kokeilla monenlaista, joista suosituimpina neuvotaan tekemään esimerkiksi hengitysharjoituksia, meditaatiota, joogaa tai Stanley Rosenbergin kirjan " Opas vagushermon parantavaan voimaan " ohjeiden mukaisia harjoituksia. Olet varmasti jo huomannut, että näistä keinoista ei ole ollut sinulle kestävää apua. Syynä on se, että ne toimivat parhaimmillaan laastareina, mutta eivät korjaa juurisyitä hermoston haasteiden takana. Pahimmillaan nämä keinot vain pahentavat oireita ja oloa. Olen kuullut, että ne ovat pahimmillaan vieneet jopa päivystykseen asti. Hermostonsäätelyn haasteet eivät todellakaan ole leikin asia.


Nämä edellä mainitsemani keinot voivat olla hyvin hyödyllisiä silloin, kun hermosto toimii kutakuinkin normaalisti. Tällöin et toisaalta edes tarvitsisi mitään rauhoittavaa ja rentouttavaa harjoitusta, koska hermosto kyllä palautuu itsestään korkean stressin tasoilta alas matalan stressin tasoille, heti kun sillä on siihen mahdollisuus. Siis jos se toimii normaalisti.


Jos hermostossa on haasteita, et hyvin todennäköisesti hyödy näistä "suositelluista" harjoituksista. Sen sijaan, että lähtisi tekemään vagushermoharjoituksia, olisi tärkeämpää miettiä, miksi vagushermo ei aktivoidu luonnollisesti ja miksi sympaattinen hermosto ylipäänsä on aktiivinen? Koska vagushermoa aktivoimalla parhaimmillaankin hoidat vain seurausta, et syytä liiallisen sympaattisen hermoston (tai dorsaalisen vaguksen) aktivaation taustalla.


Jos olet "kokeillut jo kaiken", eikä mikään auta, älä ainakaan syyttele itseäsi. Olet tehnyt kaiken juuri niin kuin sinua on, virheellisesti, opetettu. Se ei ole sinun syytäsi. Tämä virheellinen hermostokäsitys on se, mikä estää saamasta parempaa hermostonsäätelyä ja toipumasta. Menen myöhemmin tässä tekstissäni tarkemmin siihen, miksi nämä virheelliset väitteet ja ohjeet ovat niin yleisiä. Mutta ennen sitä kerron, mistä hermoston haasteiden taustalla on kyse isossa ja pienemmässä mittakaavassa.



Yleisimmät syyt hermoston haasteisiin


Ongelmat tyypillisesti liittyvät yli- tai alivireyteen ja sitten vielä vaikeampiin haasteisiin, jotka ovat seurausta hermoston säätelyhäiriöstä.


Tärkein syy nykyisiin hermoston haasteisiimme on se, että aivomme ja genetiikkamme ovat yhä siellä, missä ihminen eli kymmeniätuhansia vuosia sitten. Emme ole sopeutuneet nykymaailman ja nykyisen elämäntavan vaatimuksiin. Etenkin viimeisen 200 vuoden aikana muutos on ollut todella huomattava kaikin mahdollisin eri tavoin.


Meidän hälytys- ja selviytymisreaktiot ovat kuitenkin peruja niiltä ajoilta, kun hengenvaaralliset tapahtumat olivat todella harvinaisia. Aiemmin myös stressaava reaktio tuli päätökseen, joko taistelemisen, pakenemisen tai kuoleman kautta. Nyt nämä samat hermoverkot aktivoituvat mitä pienimmistäkin stressinaiheista. Reaktio jää kehoon päälle ja stressihormonit kiertävät kehossamme pitkiä aikoja. Tässä on yksi syy miksi stressi usein kroonistuu.


Nykyinen kroonistunut stressi eli liiallinen yli- tai alivirittyneenä oleminen pitkiä aikoja estää kehon normaalien huoltotoimien tekemisen. Kaikki resurssit menevät "selviytymiseen ja hengissä pysymiseen", koska keho ei tiedä stressaatko esimerkiksi töiden vuoksi vai oletko oikeasti kuolemanvaarassa. Tällöin solujen toiminta, ja siten koko kehon toiminta, alkaa kärsiä ja tulee oireita ja sairauksia. Ja ne aiheuttavat uusia oireita ja sairauksia, ja taas uusia, eikä välttämättä osaa enää sanoa mikä johtuu mistäkin. Niiden hoitaminen on siksi vaikeaa tai jopa mahdotonta sairaanhoidon puolella. Se mikä kenelläkin katkaisee kamelin selän on tosi yksilöllistä – samoin se, mikä tilanteeseen auttaa.


Huom! Kyse ei koskaan ole yhdestä tai muutamasta keinosta, vaan kymmenistä erilaisista toisiaan tukevista keinoista. Kyse on kokonaisuudesta – ei yksittäisistä asioista.


Tästä edellä mainitusta syystä hermostonsäätelyn haasteet tulevat todella näkyviksi kolmenkympin kieppeillä. Keho ja mieli on ollut usein jo todella kauan kuormittunut ja tässä kohtaa se kertoo meille, että emme olekaan kuolemattomia. Emme kestäkään aivan tolkutonta määrää kuormitusta.


Koska evoluutio ei ole ehtinyt muuttaa aivojamme, kehoamme ja hermostoamme nykyiseen elämänmenoon sopivaksi, meitä vaaditaan yksilöinä tietoisesti sopeutumaan, jos haluamme voida hyvin. Maailma ei nimittäin tule tästä ihan hetkeen muuttumaan meille paremmin soveltuvaksi, eikä myöskään hermostomme fysiologisesti sopivammaksi. Tähän on suurena apuna oma valmennukseni.


Vagushermon ventraalinen osa ei ole vielä syntymässä valmis, kuten sympaattinen hermosto ja vaguksen dorsaalinen haara. Puhutaan neuraalisesta kehitysikkunasta, joka tapahtuu ensimmäisen kolmen elinvuoden aikana. Tällöin muovautuu autonominen hermostomme ja stressinkäsittelykyky, eli se luontainen stressireaktio. Jos tämä prosessi häiriintyy, esimerkiksi haastavan lapsuuden vuoksi, autonominen hermosto ei tällöin kehity toivotulla tavalla ja tulee ongelmia.


Tyypillisiä mahdollisia yksittäisiä syitä hermoston säätelyhäiriön takana


1. Trauma estää jo lähtökohtaisesti normaalin hermoston kehittymisen jos se tapahtuu lapsena, ja etenkin mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Mutta trauma muuttaa myös myöhemmin koettuna hermostoa.

2. Stressi, etenkin krooninen

3. Virusinfektiot ja jotkut rokotukset

4. Kemikaalit ja myrkyt

5. Nepsy-piirteisyys (oma uniikki luontainen hermosto)


Mitä useampi näistä kasautuu, sitä suurempi riski hermostonsäätelyn haasteille. On ennemmin sääntö kuin poikkeus, että jossain kohtaa viimeistään keho pistää pelin poikki, koska kehoa korjaavia toimia ei voi tapahtua, jos on jatkuvasti pienenkin kuormituksen alla. Myös alivireys on kuormittavaa, ei pelkkä ylivireys. Hermosto, keho ja mieli tarvitsevat lepoa, palautumista ja uusiutumista. Sinä tarvitset sitä.


Kuten olen tässä tekstissäni käynyt läpi, syyt ovat hyvin monimutkaisia ja ne ovat syvällä. Mikään ei yksin aiheuta mitään, eikä silloin ratkaisekaan, kun on hermostosta kyse. Tällainen puhe on aivan liian yksinkertaistettua ja suoraviivaista a:sta b:hen menemistä. Eikä se myöskään toimi käytännössä. Ei ole millään tavalla mahdollista eikä edes loogista, että hermoston haasteet ratkaisisi jokin yksittäinen simppeli vagushermoharjoitus tai vagusaktivaatio, millä nimellä näitä haluaakaan kutsua. Tarvitaan erittäin kokonaisvaltaista lähestymistä aiheeseen ja sitä juuri itse tarjoan. Se oli myös ainut keino, jolla itse toivuin. Minulla on nimittäin myös kokemusta monen vuoden lepäilystä vuodepotilaana, eikä mitään merkittävää muutosta voinnissa tapahtunut noina vuosina, kunnes alkoi lamppu syttyä ja aloin tehdä oikeita asioita.


Häiriön taustalla on usein monia pieniä kasautuneita syitä. Kaikkia ei tarvitse tai ole mahdollistakaan ratkoa. Kunhan ratkoo riittävästi ja ne omat "syynsä" häiriön takana. Siksi tarvitaan paljon pieniä tekoja, koska paljon pieniä syitä aiheuttamassa ongelmia.


Syyt haasteisiin hermostotasolla


Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston yhteisaktivaatio voi estää ventraalisen vagushermon kunnollisen aktivoitumisen. Teorian mukaan nämä toimivat vastavuoroisesti, eli kun sympaattinen on aktiivinen, parasympaattinen on inaktiivinen – ja toisinpäin. Näin se toimivassa hermostossa tapahtuukin. Harvalla meistä vain on täysin toimiva hermosto ja siksi hermostoteorioista luotuja harjoituksia on usein jopa mahdoton soveltaa omaan elämään.


Vagushermon aktivoituminen voi myös laukaista ahdistuneen ja jopa paniikinomaisen olon. Tällöin taustalla on tyypillisesti ahdistusta ja traumakokemuksia jo valmiiksi. Jos tuo tila ei ole meille kovin tuttu, voimme kokea sen vaarallisena tai epämukavan tuntuisena.


Vagushermon toisen haaran; dorsaalisen vagushaaran eli jähmettymisen aktivoituminen voi estää sen toivottavamman eli ventraalisen vagushaaran aktivoitumisen. Dorsaalinen haara aktivoituu silloin, jos ei ole keinoja tai taitoja päästä vagushermon ventraalisen haaran aktivaatioon. Tämä dorsaalinen haara voi olla jopa kroonisesti päällä ja sitä tilaa voi erehtyä luulemaan levoksi, jos ei ole juuri kokemusta aidosta levosta. Jos tässä tilassa päädymme tekemään rentouttavaa harjoitusta, se vain pahentaa alivireyttä ja jähmettymistä ja menemme yhä syvemmälle suohon. Siksi on todella tärkeää tietää missä hermoston tilassa on, jotta voi aktivoida juuri niitä oikeita tiloja joihin haluamme kulloinkin päästä.


Voi myös käydä niin, että rentouttava harjoitus voi aivan vahingossa aktivoida dorsaalisen haaran. Harvalla on taitoja päästä joustavasti pois tästä jähmettymisen tilasta.


Dorsaalista vagusaktivaatiota voi olla haastavaa tunnistaa, koska dorsaalisessa tilassa voi olla suhteellisen toimintakykyinen, ainakin omasta mielestään, hyvin kauankin, kunnes hermosto ei enää kannattele. Silloin on usein edessä hyvin pitkä sairasloma.


Ne on monimutkaisia vyyhtejä, joiden purkamisessa pitää tietää mitä on tekemässä, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, hyvässä ja pahassa. Kaikki, mitä me teemme tai olemme tekemättä, sekä ulkoiset ja sisäiset tapahtumat, vaikuttavat meidän hermostoon.


Miksi virheellistä hermostotietoa jaetaan niin paljon?


Tämän voi tiivistää yhteen lauseeseen; koko lähtökohtainen ajastus hyvästä hermostonsäätelystä ja siihen pääsemisestä on täysin virheellinen. Se, miten nämä asiat yleisessä puheessa mielletään ja minkälaisia harjoituksia siihen suositellaan eivät saa aikaan parempaa hermostonsäätelyä.


Meille on huomattavasti helpompi myydä yksinkertaisia ja helppoja ratkaisuja: tee näin ja ongelma katoaa. Sillä saa niin paljon helpommin asiakkaita tai some/medianäkyvyyttä. Olet varmasti huomannutkin, että nämä samat yksinkertaiset (ja toimimattomat) vinkit valtaa somessa ja mediassa. Nykyään on myös paljon tällaisia quick fix-tyylisiä kursseja, erittäin huokeaan hintaan. Osa valmennettavani on käynyt ennen valmennustani jopa lähes kymmenen muuta kurssia läpi, ilman minkäänlaista hyötyä.


Usein hermoston ongelmat on vain yksi monista ongelmista, jota x syy / syyt aiheuttaa. Ongelmia aiheutuu myös muualla kehossa, mitä emme ehkä huomaa alkuun. Hermostonsäätelyn haasteiden ratkominen ei yksin välttämättä siksi korjaa tilannetta. Lisäksi hermostonsäätelyn pulmat aiheuttavat usein sairauksia, joiden hoitaminen ei välttämättä suoraan hermoston toimintaa palauttamalla onnistukaan. Siksi omassa valmennusksessani on huomioitu koko ihminen, laajan hermosto-osuuden ohella. Et halua pelkästään korjata hermostoasi, vaan haluat voida hyvin, eikö?


Oikeastaan se mitä meille tarjotaan on se, että sammutellaan tulipaloja juurisyyn hoitamisen sijaan, kuten tehdään vagushermoharjoituksia, jotka parhaimmillaan auttavat hetken, mutta eivät ratkaise syitä. Kokemuksellani yli puolet ihmisistä ei hyödy edes hetkellisesti näistä.


Moni teoria ja kurssi keskittyy pelkkään autonomiseen hermostoon, vaikka stressivaste koskettaa myös erilaisia neuroniryhmiä koko aivoissa. Ja stressivaste näkyy kaikkialla kehossa, solujen toimintoja myöten, eikä ole rajattuna vain tiettyyn hermoston, aivojen tai kehon osaan. Siksi pelkän autonomisen hermoston, tai edes koko hermoston, huomiointi ei ole riittävää.


Ei siis huomioida ihmistä kokonaisuutena, eikä toisaalta ihmisten yksilöllisyyttä. Ohjeet eivät ole mukautettavissa, eivätkä jokaisen tarpeisiin ja haasteisiin sopivia. Siksi esimerkiksi itse tarjoan yksilövalmennusta, jotta jokainen valmennettavani saisi mahdollisimman paljon hyötyä. Ei ole kahta samanlaista ihmistä, eikä kahta samanlaista hermostoa.


Lisäksi kurssit pohjautuvat usein yhteen teoriaan tai yhden ihmisen teoriaan, eli ovat hyvin suppeita. Puhumattakaan siitä, että moni jakaa somessa vinkkejä tai kirjoittaa jopa lehtiartikkeleita hyvin heppoisella tietopohjalla. Hermostoasioista ei voi kirjoittaa samalla tavalla ja antaa samanlaisia vinkkejä, kuin vaikkapa neulomiseen.


Tähän edelliseen liittyy myös vahva "guruihannointi"; toistetaan sokeasti oman idolin sanomaa. Olen saanut myös itse paljon huutia jopa vihaviestien muodossa, kun olen puhunut näiden yleisten ja suosittujen harjoitusten toimimattomuudesta ja haitallisuudesta. En kuitenkaan ole yksin ajatuksineni, vaan olen saanut jopa satoja viestejä tähän liittyen omilta someseuraajiltani ja kuullut paljon kokemuksia omilta valmennettaviltani. En ole vielä tähän mennessä löytänyt kaikenkattavaa ja selittävää hermostoteoriaa, enkä varsinkaan mitään sellaista, jonka saisi suoraan vietyä käytäntöön.


Yksi selkeä ongelma on myös se, että ollaan palveluntarjoajana vielä aika kesken oman toipumisen kanssa ja tartutaan niihin pieniin jyväsiin, joita on itse saatu. Ei ymmärretä, kuinka paljon ja minkälaisia asioita hyvä hermostonsäätely oikeasti vaatii. (Vertailun vuoksi itse olen toipunut täysin jo yli 7 vuotta sitten, en vasta viime vuosina.)


Ja sitten on myös valitettava nykypäivän vitsaus tekoäly, jonka avulla luodaan todella paljon sisältöä jolla ei ole mitään kosketuspintaa todellisuuteen.


Hermostonsäätelyn haasteet voi onneksi ratkoa


Meillä kaikilla on uniikki hermosto ja sen herkkyys, oma luontainen stressireaktio ja oma pelkojärjestelmä. Nämä kolme asiaa vaikuttavat todella paljon siihen miten koemme maailman ja reagoimme siihen, kuin myös omiin sisäisiin viesteihimme. Luontaiseen stressireaktioon ja omaan pelkojärjestelmäämme voimme vaikuttaa, mutta hermostomme luontaiseen herkkyyteen emme niinkään. Mutta onneksi voimme luoda itsellemme sellaisen elämän, joka tukee luontaista hermostoamme ja siten hyvinvointiamme.


Itse voi olla haastavaa löytää syitä selviytymisfysiologian aktivoitumisen (taistele-pakene-jähmety) takana, koska syitä voi olla paljon ja niistä suurin osa vain pientä mikrokuormitusta yksittäin, mutta yhdessä makrokuormitusta hermostollesi. Valmennuksessani opit tunnistamaan ja eliminoimaan kuormitustasi, kuin myös parempia keinoja aktivoida hermoston palautuminen ja deaktivoida turhat selviytymisfysiologiset (taistele-pakene-jähmety) reaktiot.  


Hermostolla on uskomaton kyky oppia, sopeutua ja toipua. Valinnat, itseymmärrys ja opitut tekniikat ja taidot vaikuttavat enemmän kuin geenit ja elämänkokemukset! Tätä en voi liikaa painottaa; meillä on mahdollisuus toimia ja vaikuttaa, läpi koko meidän elämän, myös kaikista haastavimmissa tilanteissa ja olosuhteissa. Suurin este on se, että emme tee mitään.


Oli taustalla mitä tahansa, jokaisella on mahdollisuus toipua ja vähintään lisätä huomattavasti hyvinvointia elämäänsä ja elää mielekästä ja merkityksellistä elämää, jossa on iloa, rauhaa ja voimavaroja.


Kestävä ratkaisu löytyy

1. Sinulle sopivasta hermostoystävällinen elämäntavasta

2. Kyvystä estää tai hiljentää tarpeettomat hälytykset

3. Kyvystä palautua korkean stressin tasoilta matalan stressin tasolle joustavasti


Muotoile hermostosi uudelleen-valmennukseni on tarkoitettu motivoituneille ja muutoshaluisille ihmisille, jotka ovat halukkaita ottamaan apua vastaan, haluavat löytää pysyvän ratkaisun omiin haasteisiinsa ja ovat valmiita pitkäjänteiseen tekemiseen. Tietysti minun avullani ja tuellani; yksin sinä et jää.


Löydät lisää tietoa valmennuksestani klikkaamalla tätä


Toipumistarinani löytyy täältä


Jos tästä heräsi kysymyksiä, lähetä minulle viesti alla olevan lomakkeen kautta! Vastaan mielelläni kysymyksiin. Saman lomakkeen kautta pääset liittymään myös sähköpostilistalle, jonne laitan viestiä max kerran kuussa :)


Piditkö blogitekstistäni? Laita hyvä kiertämään; jakamalla raikkaampaa ja kokonaisvaltaisempaa hermostotietoa myös muille :)